Ekologinen muoti Suomessa

joulukuu 16, 2019

Muoti on yksi maailman suurimmista kuluttajista maapallolle. Maailmassa ajautuu jatkuvasti miljoonia tonneja käytettäviä vaatteita kaatopaikalle, muotiliikeketjujen ja yksityishenkilöiden toimesta. Usein muotiliike ketjut polttavat viime kauden ei myydyt vaatteet, sillä se aiheuttaa liikkeille usein pienemmän hävikin, kuin lahjoittaminen. Vaatteiden polttaminen aiheuttaakin todella paljon ilmastonpäästöjä ja tämän lisäksi se tarkoittaa sitä, että monta tonnia vaatteita on tuotettu aivan turhaan. Vaateteollisuus onkin yksi myrkyllisimmistä teollisuuksista maailmassa ihan vain päästöjensä ja myös ihmisoikeuksien puolesta. Usein nimittäin vaateteollisuuden työntekijöillä on kaikkein huonoimmat oltavat ja heidän palkkansa ei kata puoliakaan normaalin elämisen puolesta. Tämä tekeekin vaateteollisuudesta erittäin myrkyllisen teollisuuden alan maapallolla, sillä tässä teollisuudessa ei ajatella ihmisoikeuksia eikä maapalloa ja sen hyvinvointia.

Tämän takia kuluttajana onkin erittäin tärkeää tehdä hyviä päätöksiä vaatteiden ostossa ja välttää uusien vaatteiden ostoa viimeiseen asti. Vastuullinen kuluttaminen onkin meidän kuluttajien vastuulla, joka vaikuttaa jatkossa myös suuresti suurien muotiliikkeiden käyttäytymiseen. Muutos saattaakin tuntua erittäin kaukaiselta ja suurelta haaveelta, mutta se on kuitenkin mahdollinen jos yhä useampi kuluttaja aloittaa vastuullisen ostamisen. Vastuullisen ostamisen ongelmana on kuitenkin usein raha. Monilla meistä ei ole varaa ostaa uusia vaatteita muualta kuin pikamuotiketjuista, sillä ekologisten merkkien vaatteet ovat usein niin kalliita, että monella meistä ei ole niihin varaa. Tällöin vaatteiden osto onkin kaikkein edullisinta kirpputoreilta, kuitenkin kirpputorikin on vain hyvinvointivaltioiden tietämä käsite. Köyhemmissä maissa ei tiedetä käsitystä kirpputoreista, jolloin rikkaat heittävät usein vanhat vaatteet suoraan kaatopaikalle ja köyhemmät kuluttavat vaatteensa niin loppuun kuin mahdollista. Vaatteiden loppuun täysin loppuun kuluttaminen lasketaankin ekologiseksi kuluttamiseksi. Ongelmana tässäkin on kuitenkin se, että usein vaatteet ovat peräisin pikamuotiketjuista, jolloin vaatteiden laatu on niin huono, että ne kuluvat loppuun ennenaikaisesti. Tämä taas aiheuttaakin pikamuotiketjujen haluaman jatkuvan kulutuksen. Suurin ongelma onkin se, että miten ekologinen kulutus olisi mahdollista saada myös hieman köyhempiin maihin. Toisaalta muutos usein lähtee hyvinvointivaltioista, jotka kuluttavat kaikkein eniten. Pitäisi löytää keino, jolla kaikki hyvinvointivaltioiden asukkaat saataisiin heräämään tämän teollisuuden alan haittoihin, jolloin pikamuotiketjuista ostaminen loppuisi. Ongelmana kuitenkin on, että moni meistä asian tiedostaakin, mutta silti jatkaa pikamuotikeijuista ostamista. Kysymyksenä onkin, että miksi?

Mistä sitten ostaa ekologisia vaatteita?

Tähän onkin onneksi kuitenkin pikkuhiljaa ruvettu heräämään ja Suomeenkin on noussut monia oikeasti ekologisia brändejä, jotka valmistavat vaatteensa mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Usein vaatteet ovat myös tehty mahdollisimman kestäviksi, jolloin niiden käyttö on mahdollista pidempään. Tällaisilla brändeillä onkin perusajatuksena, että osta laadukkaampaa hieman kalliimmalla, mutta vähemmän. Tällöin viiden uuden topin ostamisen sijaan voi vaikka ostaa vain kaksi oikeasti laadukasta, kestävää ja hyvin tuotettua. Tällöin ei edes tarvitse kantaa suuria omantunnon tuskia siitä, että on ostanut uutta. Vaatteita tulisikin ostaa vain oikeasti tarpeeseen, eikä vain vaatekaapin täytöksi. Tämän takia onkin erittäin tärkeää miettiä aina tarkasti jokaisen vaateoston kanssa ja tarkistaa aina tuotteen ekologisuus. Suosi aina kotimaisia ja kotimaassa valmistettuja vaatteita, sekä suosi kirpputoreja ja käytettyjä vaatteita. Suomessa on myös monia yrityksiä kuten vaatepuu, jonka ansiosta on mahdollista välttää kokonaan vaateiden ostoa. Tällöin uusia vaatteita saa lainaamalla, jolloin vaatekaapin sisältöä on mahdollista vaihtaa usein, ilman kulutusta. Tämä taas johtaakin ulos omistuskulttuurista. Minkä takia kaiken pitää olla omaa, kun sen voisi yhtä hyvin jakaa muiden kanssa ja aiheuttaa silloin pienemmän jäljen ympäristöön ja kulutukseen.